Markkinaoikeus on kieltänyt pelikauppa Migamen lisämaksullisen asiakaspalvelunumeron

Markkinaoikeus on kieltänyt pelikauppa MiGame Oy:tä kuluttaja-asiamiehen hakemuksen mukaisesti tarjoamasta perushintaista kalliimpaa asiakaspalvelunumeroa jo olemassa olevaa sopimusta koskevassa asiakasviestinnässä. Markkinaoikeuden päätös vahvisti myös kuluttaja-asiamiehen näkemyksen siitä, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa kuluttajaoikeusdirektiivin säännöksen vaatimuksia.

Markkinaoikeus kielsi MiGame Oy:tä 50 000 euron sakon uhalla jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa se verkkosivustoillaan latauskoodit.fi, migame.fi ja viihdemaa.fi, Facebook-sivuillaan, sähköpostivastauksissa tai muussa asiakasviestinnässä tarjoaa sopimuksen tehneille asiakkailleen puhelinnumeron, johon soittamisesta veloitetaan suurempia kuluja kuin asiakkaalle aiheutuu hänen liittymäsopimuksensa mukaisesta puhelusta maantieteelliseen lankapuhelin- tai matkapuhelinverkon standardinumeroon tai kuluja, jotka ylittävät laskennallisen perushinnan.

MiGamen lisämaksulliseen 0600-alkuiseen valtakunnalliseen palvelunumeroon soittaminen on maksanut 1,98 euroa minuutilta. Numeroa on tarjottu asiakkaille heidän jo olemassa olevaan sopimukseensa liittyvien asioiden hoitamiseen. Yritys ei saa periä tällaisesta asioinnista muuta kuin asiakkaan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan tai sitä vastaavan niin sanotun laskennallisen perushinnan 0,084 euroa / minuutti.

Palvelunumeron ilmoittamisen lisäksi tai sen sijasta MiGame on tarjonnut perushintaista matkapuhelinnumeroa. Markkinaoikeus totesi, että MiGame ei ole viestinnässään ilmoittanut sopimusasiointiin käytettävissä olevaa lisämaksutonta puhelinnumeroa kuitenkaan riittävän selkeästi, eikä numero ole ollut kuluttajien vaivattomasti tunnistettavissa. Eri hintaisilla numeroilla tarjotun asiakaspalvelun saatavuudessa on markkinaoikeuden mukaan ollut kuluttajien kannalta merkittäviä ja heidän kannaltaan epäedullisia eroja.

Kuluttaja-asiamies vaatii lainsäädännön uudistamista

Kuluttaja-asiamies on jo pitkään kiinnittänyt huomiota siihen, että kuluttajan asema puhelinasioinnissa ei toteudu EU-sääntelyn edellyttämällä tavalla ja vaatinut lain uudistusta. Kuluttaja-asiamies on tehnyt oikeusministeriölle aloitteen lainsäädännön muutostarpeista jo 2018, ja perustellut sitä muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöllä.

Markkinaoikeus linjasi nyt kiellossaan Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaisesti, ettei kuluttajalle saa sopimusasiointipuhelusta aiheutua suurempia kuluja kuin tavanomaisesta puhelusta maantieteelliseen lanka- tai matkapuhelinnumeroon. Lisäksi markkinaoikeus totesi kuluttaja-asiamiehen aloitteessa esitetyn näkemyksen mukaisesti, ettei kuluttajalle, jonka liittymäsopimus sisältää kiinteään hintaan puhelut matkapuhelinnumeroihin, saa aiheutua lisäkuluja hänen hoitaessaan jo tehtyyn sopimukseen liittyviä asioita.

"Markkinaoikeus vahvisti kuluttaja-asiamiehen kannan, että kuluttajalle ei saa aiheutua mitään lisäkuluja esimerkiksi tuotteen virheestä puhelimitse ilmoittaessaan. On tärkeää, että kuluttajan asema turvataan jatkossa EU-lainsäädännön ja -ratkaisukäytännön mukaisesti. Olemme saattaneet markkinaoikeuden ratkaisun oikeusministeriön tietoon"

– Kuluttaja-asiamies Katri Väänänen

Yritykset käyttävät yleisesti asiakaspalvelunumeroinaan ns. yritysnumeroita Perushintaista asiakaspalvelunumeroa koskevassa kansallisessa sääntelyssä ei ole otettu huomioon sitä, että suomalaisten yleisin liittymätyyppi on kuukausihinnoiteltu pakettiliittymä, joka ei sisällä soittoja yritysnumeroihin. Lainsäädäntö ei ole turvannut kuluttajien mahdollisuutta jo tehtyyn sopimukseen liittyvään asiointiin tavanomaisilla puhelinkuluilla, vaan asiakaspalvelunumeroon soittamisesta joutuu yleensä maksamaan muita puheluita enemmän. Valtakunnallisissa tilaajanumeroissa on ongelmana lisäksi se, että kuluttaja maksaa niihin soittaessaan aina myös jonotuksesta.

Puhelin on yhä merkittävä väline kuluttajan ja yrittäjien välisessä yhteydenpidossa. Se on tärkeä asiointikanava etenkin monille digipalvelut vaikeiksi kokeville kuluttajille, jolloin puheluiden korkeammat kustannukset kohdentuvat erityisesti heikommassa asemassa oleville asiakkaille.

KKV pitää epäkohtana myös sitä, etteivät kansalaiset voi soittaa julkisyhteisöjen yritysnumeroihin samaan hintaan kuin normaaleihin matkapuhelinnumeroihin.